sunnuntai 5. lokakuuta 2014

9. viikko & Uskollisin lenkkikaverini


Yhdeksäs viikko oli hieman kovempi viikko, ja se meni tämmöttis:

Ma  Peruslenkki 7,3km (vauhti
Ti    Crosstrainer 45min + lihaskunto
Ke   Pitkä lenkki 16,2km (vauhti 7:14
To   Lepo
Pe   Peruslenkki 6,9km (keskivauhti 6:54), loppupuolella 4x100m rennon kovaa vetoa*
La   Alkuverryttely 1,3km + 5 x 1000m / 3min palautukset, vetojen vauhdit: 1) 5:10, 2) 5:01, 3) 4:53, 4) 4:52 ja 4) 4:25 + Loppuverryttely 2,8km. Yht.10,6km**
Su   Lepo

ITB-jänne tai plantaari faskiitti eivät enää juurikaan vaivaa, mutta joitain uusia pieniä kolotuksia on ilmennyt. Ei kuitenkaan mitään vakavaa! (Ja tähän väliin muutama minuutti puun koputtamista.)
 
*Viime aikoina harjoitusten rytmittämisen logiikka on hieman selkiytynyt. Avainharjoitusta edeltävänä päivänä kannattaisi tehdä valmistava harjoitus, jossa voi siis tehdä tuollaisia avaavia vetoja (muttei tietenkään vetää lihaksia hapoille). Avainharjoituksen jälkeen voi tehdä palauttavan harjoituksen, taikka levätä. Viikon kevyitä peruslenkkejä ei siis välttämättä ole järkeä sijoitella ihan miten sattuu.

**Vedot meni ihan kivasti, mutteivät todellakaan helposti. Koitin tällaista kiihtyvää systeemiä tällä kertaa, ja se tuntui erittäin järkevältä. Viimeisessä vedossa annettiin vähän mopon karata käsistä. Tulipa treenattua loppukiriä.

 
USKOLLISIN LENKKIKAVERINI
 
Lenkkeilen aika usein koirani Stellan kanssa. Se on sellainen keskikokoinen, suht atleettinen collietyyppinen mimmi. Ei koskaan kieltäydy lenkkikutsusta! On ollut mielenkiintoista huomata, että jos ei minun, niin ainakin Stellan kunto on kasvanut viime aikoina hurjasti. Projektin alussa se saattoi hiukan hyytyä 13km:n pitkällä lenkillä, mutta nyt se jaksaa todistetusti ravata hihna kireällä ainakin pisimmän yhteisen lenkkimme verran eli 17,8km.

Välillä huolettaa, saanko Stellasta liikaa vetoapua ja luulenko näin olevani paremmassa kunnossa kuin olenkaan. Koska sykkeet riippuu niin paljon myös muista olosuhteista (kuten vuorokaudenajasta, levosta, unesta, syömisestä ja juomisesta), on vaikea sanoa, kuinka paljon Stella vaikuttaa mun sykkeisiin tai vauhteihin. Mutta ei kai sillä lopulta ole mitään väliä, juoksenko lenkkini koiran ansiosta hieman nopeammin, kunhan en kisassa luule itsestäni liikoja ja lähde liian lujaa liikenteeseen. Vauhtikestävyyslenkit juoksen kuitenkin useimmiten ilman Stellan vetoapua, sillä haluan saada niistä sen tunteen, että jaksan juosta kisavauhtia ihan ilman vetoapuakin.


Kisaan on aikaa 20 päivää, kutkuttavaa!

Johanna
 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti