Ma Lepo
Ti Virittelylenkki: alkuvr 1,4km + 3min kisavauhtia + 2 x
1,5min kisavauhtia (palautukset 2-3min) + 4 lyhyttä rennon kovaa rullausta. Yhteensä
4,5km @6:42
Ke
Peruslenkki 4,0km @6:49, loppupuolella 4 rullausta
To
Lepo
Pe Peruslenkki 3,2km @6:37, keskivaiheella 1min kisavauhtia + lopussa 4 rullausta
La 10km KISA*
Sain kisaviikon harjoitusohjelmani suoraan oikeilta
juoksijoilta. Olin alun perin ajatellut hölköttää vain pari ihan hidasta ja
lyhyttä lenkkiä, kuten esimerkiksi puolimaratonille valmistautuessa on tapana
tehdä, mutta sitten kuulinkin, että kympille valmistautuessa on järkevämpää
pitää juoksutuntumaa yllä. Kisaviikon lenkit olivat siis lyhyitä ja sisälsivät
paljon kisavauhtisia osuuksia.
*10KM ALLE 50MIN
Lauantai-aamuna aloitimme valmistautumisen jänikseni Villen
kanssa syömällä puuroa ja banaania noin 2-2,5 tuntia ennen starttia. Jo
edellisenä iltana aloitettu maltillinen nestetankkaus lopetettiin 2 tuntia
ennen starttia, koska siitä ei kuulemma sen jälkeen enää ole hyötyä.
Automatkalla kisapaikalle meinasimme joutua kolariin, mikä
sai ajatukset mukavasti perspektiiviin. Juoksu jännitti jonkin verran, mutta
viimeistään läheltä piti –tilanteen jälkeen osasimme suhtautua siihen oikealla
vakavuusasteella.
Kisapaikalla teimme hieman alle kilometrin mittaisen kevyen
verryttelyn. Lähtöviivalla odotellessa oli huikea fiilis; tätä varten olen treenaillut
12 viikkoa. Sitten päästiin vihdoin aloittamaan. Kisan alussa oli hiukan
ruuhkaa, mutta pääsimme suht nopeasti pujottelemaan itsemme suunnilleen sellaiseen asemaan,
jossa meitä nopeammat juoksijat olivat edellämme ja hitaammat takanamme.
Ensimmäiset noin neljä kilometriä sujuivat leikiten. Olin
hyvissä voimissa ja tunsin suurta onnellisuutta siitä, että ylipäänsä sain olla
pitkästä aikaa virallisessa juoksutapahtumassa osallistujana. Vaikka olin
asettanut tavoitevauhdiksi tasan 5:00-vauhdin, juoksimme koko ajan hieman
nopeammin, noin 4:55- tai 4:50-vauhtia. Välillä vauhti meinasi karata sitäkin
nopeammaksi. Jänikseni hoiti kuitenkin homman oivallisesti ja muistutteli säännöllisesti, että lopussa voi sitten juosta kovempaa.
Sitten alkoi pikku hiljaa väsyttää. Reitin puolivälissä
vastaamme puhalsi melko voimakas tuuli, jota vastaan piti hiukan taistella.
Olin suunnitellut, että 7 kilometrin kohdalla, reitin kääntyessä ja vastatuulen vaihtuessa sivutuuleksi, vedän urun auki ja alan juosta
henkeni edestä. Henkeni edestä kyllä juoksinkin, mutta vauhti ei enää
merkittävästi noussut. Hengitykseni alkoi muuttua vaivalloiseksi ja juoksuaskel
väkinäiseksi. Kelloa ei tässä vaiheessa enää tullut muistaakseni seurattua ihan
hirveästi, mitä nyt välillä tsekkasin, että vauhtimme oli 4-alkuinen eikä
5-alkuinen. Olisin voinut antaa pahalle ololle periksi ja höllätä hiukan, mutta
en viitsinyt.
9 kilometrin tolpan kohdalla vilkaisin kellosta
väliajaksemme noin 43:42. Tiesin, että 50min alittuu ja heittämällä. Olo oli
erittäin paha, mutta tässä kohtaa ei enää ollut mahdollista luovuttaa.
Viimeisen kilometrin vauhdiksi tulikin suunnilleen 4:30, mikä oli aika hyvin
puristettu siihen nähden, että jo pari edellistä kilometriä olivat tuntuneet
minulle aivan maksimaalisilta.
Mulla oli ehkä maailman paras ja uskollisin jänis, koska tulimme maaliin asti rinnakkain. Maaliin tullessa karjaisin helpotuksesta ja onnesta.
Vilkaisu kelloon varmisti, että 50 minuuttia tuli alitettua.
Virallinen tulokseni oli 48:10. Sijoituin naisten sarjassa
sijalle 6./94., mikä myös lämmitti mieltä. Kisan aikana tuli ohitettua jonkin
verran porukkaa, mutta meidät ohitti vain yksi heppu, mikä kertoo siitä, että
vauhdinjako oli aika optimaalinen.
Sen pituinen se. Ihmiskoe on päättynyt. Rakentamalla ensin
pohjakuntoa ja treenaamaalla sen jälkeen 12 viikkoa tästä blogista ilmenevällä tavalla alitatte
todennäköisesti 50 minuuttia 10 kilometrillä. Mutta ei tämän tähän minun osaltani jää. Nyt vetäydyn pienelle
ylimenokaudelle ja alan haaveilla uusista tavoitteista.
Johanna
